Kaksipäinen kotka

Virosta matkamme jatkukoon Venäjälle.

Venäjän vaakunassa on punaisella pohjalla kultainen kaksipäinen kotka, jonka rinnassa on myöskin punaisella pohjalla Pyhä Yrjö ratsastamassa hopeissella hevosella samalla surmaten kultaista lohikäärmettä. Kotkan kaksipäätä sanotaan kuvastavan Venäjän laajuutta lännestä itään ja kolme kruunua kotkan pään päällä symboloivat Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikuntien liittämistä Venäjään. Vaihtoehtoisen teorian mukaan kruunut symbolovat rakkautta, uskoa ja toivoa.

Tämäkin tunnus on kokenut monenmoista muutosta.

Nykyinen versio otettiin käyttöön hieman Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1993. Sitä ennen käytettiin lyhyen aikaa Venäjän sosialistinen federatiivisen neuvostotasavallan tunnuksesta muunneltua versiota.

Venäjän SFNT käytti varsin perinteikästä neuvostotyylistä symbolia. Se poikkesi muiden tasavaltojen vaakunoista siten, että siinä oli myös varsinainen kilpi. Vain Ukrainan SNT käytti samantyyppistä kilpeä.

Ennen Venäjän sisällissotaa Venäjän keisarikunta käytti myös kaksipäistä kotkaa tunnuksenaan. Alunperin kotka oli kultainen punaisella pohjalla, mutta Pietari Suuri muutti sen mustaksi kultaisella pohjalla. Monesti peruskilpi jätettiin kokonaan pois.

Tämän tunnuksen historia on varsin kiintoisa. Alunperin kotka oli nimittäin Bysantin, eli Itä-Rooman tunnus. Venäjälle sen toi Iivana III eli Iivana Suuri naituaan Bysantin keisarin Tuomas Palaiologsin tyttären Zoe Palaiologinan. Bysantin kadottua maailmankartalta Iivana IV:n eli Iiva Julman aikakaudella Venäjää alettiin kutsua Kolmanneksi Roomaksi.

Venäjän alettua kasvaa kohti Siperiaa, otettiin käyttöön suuri-, keski- ja pienivaakuna. Jokaisessa näissä oli kutakin Venäjän valloittamaa maata kuvastamassa maan oma vaakuna. Suomen tultua osaksi Venäjää Suomen sodan jälkeen, myös meidän leijonammekin lisättiin vaakunaan.

Oikeassa alakulmassa Suomen vaakuna.

Venäjän sisällissodan alettua keisarikunta lopetettiin ja maan väliaikaishallinto teki maasta tasavallan.
Tasavaltalaiset poistivat vaakunasta periaatteessa kaiken muun paitsi kotkan.

Kommunistien voitettua sodan, otettiin käyttöön aivan uusi vaakuna.

Vaakunasta poistettiin kaikki "kansan sortamiseen ja itsevaltiuteen" viittavat perinteiset heraldiset osat ja tilalle otettiin sirppi ja vasara kuvamaan työläisiä ja maanviljelijöitä sekä nouseva aurinko kuvastamaan parempaa tulevaisuutta.

Kun rajat Puolan, Baltian maiden ja Suomen kanssa oli saatu sovittua, Neuvosto-Venäjä, yhdessä Neuvosto-Ukrainan, -Valkovenäjän ja Transkaukasian kanssa perustivat Neuvostoliiton vuonna 1920.

Uuden valtion tunnukseski otettiin samat kommunistiset tunnukset.

Venäjän SFNT, joka oli yksi Neuvostoliiton tasavalloista, symboliksi otettiin jo ylhäällä mainittu tunnus.

Mutta nyt takaisin nykyiseen vaakunaan.

Vaakuna näyttää varsin hyvältä ja modernilta, vaikka onkin nykymuodin mukaan hieman tyylitelty.

Antaisin sille kahdeksan ja puoli pistettä kymmenestä, sillä se näyttää hyvältä.

Kuvat: Wikimedia Commons

Eesti vapp

Nyt kun olemme käyneet pyörähtämässä länsinaapurimme puolella, voisimme mennä Suomenlahden yli Viroon.

Viron vaakunassa on kultaisella pohjalla kolme sinistä leijonaa. Tämä tunnus on historiallisen Viron, joka kattaa nykyisen Viron pohjoisosat, vaakuna. Perinteisen selityksen mukaan leijonat kuvastavat kunniakasta taistelua kolmella eri aikakaudella: menneisyydessä, 1300-luvulla ja nykyisyydessä.

Vaakunan alkuperästä ei voi olla muuta kuin varma, sillä Tanskan vaakuna on sen verran samanlainen.

Vaakunoiden samankaltaisuuden selittää se, että historiallinen Viro oli Tanskan vallan alla vuodesta 1219 vuoteen 1346, jolloin se möi maan Teutooni ritareille. Tämän jälkeen kolme leijonaa säilyi Tallinnan suurvaakunassa, jossa ne ovat vielä nykyäänkin. Vaakunasta tuli taas Viron vaakuna, maan jouduttua Ruotsin ja myöhemmin Venäjän osaksi. Viron itsenäistyttyä ensimmäisen maailmansodan jälkeen Riikikogu eli Viron parlamentti, otti vaakunan käyttöön vuonna 1925.

Neuvostoliiton vallattua Viron vuonna 1940, vaakunan käyttö kiellettiin. Tilalle otettiin tyypillinen neuvostotyylinen tunnus, joka myötäili muiden neuvostotasavaltojen symboleja.

 Kun Neuvostoliitto alkoi natista liitoksiissaan 1990 -luvun lopulla ja Liettuan sekä Latvian julistauduttua itsenäiseksi, teki Viro samoin ja palautti vanhan vaakunansa, lippunsa ohella.

Ja nyt varmaan olisi taas arvostelun aika. Tunnus on heraldisesti oikein, koska mm. väreissä ei tehdä rikkomuksia.
Nykyinen malli, hiemaisesta tyylittelystä huolimatta näyttää hyvältä.

Koska Viron vaakuna kuuluu omiin suosikkeihini, annan vaakunalle täydet kymmenen pistettä, sillä se miellyttää silmää ja on muutenkin komea tunnus. Monet maat saisivat ottaa tästä mallia.

Kuvat Wikimedia Commons.

Kolme kruunua

Jospa nyt olisi aika tehdää taas pieni vaakunakatsaus. Ajattelin nyt hypätä Pohjanlahden yli naapurimaahamme Ruotsiin.

Ruotsin vaakunanhan tietävät lähes kaikki. Sinisellä pohjalla kolme kultaista kruunua. Kuten meilläkin, on tämäkin tunnus osa kansallista identiteettiä ja edustaa Ruotsia niin jääkiekkokaukalossa, kuin politiikassakin. Joten eiköhän tarkistella tätä symbolia vähän lähempää.

Siinähän se on, Ruotsin kuningaskunnan pieni valtakunnanvaakuna. Kilven yläpuolella Ruotsin heraldinen kruunu kuvastamassa monarkiaa.

Mutta mikä on tämän tunnuksen historia? Kolmea kruunua on käyetty jo kiitettävän pitkän aikaa. Tästä johtuen sen alkuperä on hieman epäselvä.
Perinteisen tulkinan mukaan sen toi Ruotsiin Albrekt Mecklenburgilainen joka hallitsi maata vuosina 1364–1389. Sen kerrotaan kuvastaneen kuninkaan valtaa Ruotsissa, Suomessa ja Mecklenburgissa (nykyinen Pohjois-Saksa). Teoriassa on pieniä ongelmia, kuten se, ettei Suomi todellakaan ollut valtio vielä tuolloin. Tosin vuonna 1982 Etelä-Ranskasta löydettiin friisi jonka arvellaan olevan vuodelta 1336. Friisi esittää paavin johtamaa kokousta, jossa Ruotsikin oli ollut mukana. Ruotsia kuvastamassa on kolme kruunua. Tästä löydöstä päätellen, voidaan arvella, että symbolia käytti jo Albrektiä edeltänyt Magnus Erikson vuosina 1316-1377.

Toisin kuin Suomi, Ruotsissa on käytössä myös täällä hieman tuntemattomampi suurvaakuna:

Keskuskilpi on jaettu neljään osaan: ensimmäisessä ja viimeisessä osassa on kolme kruunua, toisessa ja kolmannessa taas Bjälbo-suvun tunnus; sini-hopea aaltoisella pohjalla kultainen leijona. Keskustassa on Bernadotten, nykyisen hallitsiasuvun vaakuna. Kilvenkannattelijoina kultaiset leijonat, jotka seisovat kultaisella jalustalla. Vaakunaan sisältyy myös Ruotsin tärkeimmän ritarikunnan, Serafiimiritarikunnan tunnus.

 Ja lopuksi arvostelu:

Vaakuna yhdistää mukavasti historiallisia aiheita ja muita selviä Ruotsin tunnuksia. Väriskaala pidetään rajoissa ja lopputulos mielyttää silmää.

Antaisin vaakunalle seitsemän ja puoli pistettä kymmenestä.