Venäjän vaakunassa on punaisella pohjalla kultainen kaksipäinen kotka, jonka rinnassa on myöskin punaisella pohjalla Pyhä Yrjö ratsastamassa hopeissella hevosella samalla surmaten kultaista lohikäärmettä. Kotkan kaksipäätä sanotaan kuvastavan Venäjän laajuutta lännestä itään ja kolme kruunua kotkan pään päällä symboloivat Kazanin, Astrahanin ja Siperian kaanikuntien liittämistä Venäjään. Vaihtoehtoisen teorian mukaan kruunut symbolovat rakkautta, uskoa ja toivoa.
Tämäkin tunnus on kokenut monenmoista muutosta.
Nykyinen versio otettiin käyttöön hieman Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuonna 1993. Sitä ennen käytettiin lyhyen aikaa Venäjän sosialistinen federatiivisen neuvostotasavallan tunnuksesta muunneltua versiota.
Venäjän SFNT käytti varsin perinteikästä neuvostotyylistä symbolia. Se poikkesi muiden tasavaltojen vaakunoista siten, että siinä oli myös varsinainen kilpi. Vain Ukrainan SNT käytti samantyyppistä kilpeä.
Ennen Venäjän sisällissotaa Venäjän keisarikunta käytti myös kaksipäistä kotkaa tunnuksenaan. Alunperin kotka oli kultainen punaisella pohjalla, mutta Pietari Suuri muutti sen mustaksi kultaisella pohjalla. Monesti peruskilpi jätettiin kokonaan pois.
Tämän tunnuksen historia on varsin kiintoisa. Alunperin kotka oli nimittäin Bysantin, eli Itä-Rooman tunnus. Venäjälle sen toi Iivana III eli Iivana Suuri naituaan Bysantin keisarin Tuomas Palaiologsin tyttären Zoe Palaiologinan. Bysantin kadottua maailmankartalta Iivana IV:n eli Iiva Julman aikakaudella Venäjää alettiin kutsua Kolmanneksi Roomaksi.
Venäjän alettua kasvaa kohti Siperiaa, otettiin käyttöön suuri-, keski- ja pienivaakuna. Jokaisessa näissä oli kutakin Venäjän valloittamaa maata kuvastamassa maan oma vaakuna. Suomen tultua osaksi Venäjää Suomen sodan jälkeen, myös meidän leijonammekin lisättiin vaakunaan.
 |
| Oikeassa alakulmassa Suomen vaakuna. |
Venäjän sisällissodan alettua keisarikunta lopetettiin ja maan väliaikaishallinto teki maasta tasavallan.
Tasavaltalaiset poistivat vaakunasta periaatteessa kaiken muun paitsi kotkan.
Kommunistien voitettua sodan, otettiin käyttöön aivan uusi vaakuna.
Vaakunasta poistettiin kaikki "kansan sortamiseen ja itsevaltiuteen" viittavat perinteiset heraldiset osat ja tilalle otettiin sirppi ja vasara kuvamaan työläisiä ja maanviljelijöitä sekä nouseva aurinko kuvastamaan parempaa tulevaisuutta.
Kun rajat Puolan, Baltian maiden ja Suomen kanssa oli saatu sovittua, Neuvosto-Venäjä, yhdessä Neuvosto-Ukrainan, -Valkovenäjän ja Transkaukasian kanssa perustivat Neuvostoliiton vuonna 1920.
Uuden valtion tunnukseski otettiin samat kommunistiset tunnukset.
Venäjän SFNT, joka oli yksi Neuvostoliiton tasavalloista, symboliksi otettiin jo ylhäällä mainittu tunnus.
Mutta nyt takaisin nykyiseen vaakunaan.
Vaakuna näyttää varsin hyvältä ja modernilta, vaikka onkin nykymuodin mukaan hieman tyylitelty.
Antaisin sille kahdeksan ja puoli pistettä kymmenestä, sillä se näyttää hyvältä.
Kuvat: Wikimedia Commons
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti